DROSERA ROTUNDIFOLIA

Tähän juttuun olen kerännyt muutamia vastaan tulleita artikkeleita / huomioita pyöreälehtikihokista.

"Drósera (kihokit) – droserós = kasteinen (viittaa pyyntikarvojen pisaroihin)
- rotundifólia (pyöreälehtikihokki) = pyöreälehtinen
- longifólia (pitkälehtikihokki) = pitkälehtinen"
Lähde: Kultatukka ja sudenpieru - Kasvien ja sienten tieteellisten nimien merkitys, Markku A. Huttunen, Hannu Hotti. Joensuun yliopisto, Biologian laitos, Joensuu 2003

Flora Fennica. - Suomen Kasvio. Elias Lönnrot ja Th. Saelan, 1866.
"Dr. rotundifolia L. Pyörölehtinen kihokki. (R98: pyöreälehtikohokki; daggört, rundsileshår.)
Vana monikukkainen; lehdet pyöreitä, leveämmät pituuttansa. -- 7 valk. k.
Soissa, tav. (E.-L. Lv.) Siemenet löyhän, verkkomaisen kalvon sisäisiä. Lehtien laidoissa niin tällä kuin seuraavillaki lajeilla on pitkiä, punaisia nystykarvoja, joista kihoilee, tahmeata nestettä.
Muist. -- Kun maitoa siivilöitään läpi lehtien, taikka maitopyttyin laidat tahritaan niillä, saadaan sitä sakomaitoa, joka kauvan pysyy happanematta ja muuttaa sitte muunki maidon samanlaiseksi. Lehmäin kesällä myrkyllisiä sieniä syödessä ja maidon siitä pahentuessa, saadaan se läpi kihokin siivilöiten parannetuksi. Kasvi on vahingollinen lampaille."
(Kihokeilla ja yökönlehdillä on ilmeisesti kyky juoksuttaa maito, jolloin siitä tulee jonkilaista piimää. Oma huom.)
lähde

Hämäläinen no 84, 18.10.1884
"- Hyönteisiä syöwät kaswit owat toisinaan tawattoman ahneita. Niinpä on huomattu, että meidänkin maassa kaswawa kihokki (Drosera rotundifolia) ottaa kiinni ja sulattaa niinkin suuria eläwiä kuin päiwän-korentoja. Eräs sellainen kaswi löydettiin, joka oli ottanut kiinni kaksi korentoa, joista toinen oli puoleksi kulutettu. Nuoret kihokit ovat toisinaan pienempiä kuin niiden wangitsemat eläwät, joiden ruumiit owat 1½ tuumaa pitkät ja siiwenkärkien wäli 2 tuumaa. Korennot, joita kiiltäwät nystyrät lehtiripsissä houkuttelewat, liihoittelewat noin sekunnin ajan 3 tai neljä jalkaa kaswin yläpuolella, syöksewät sitten alas ja tarttuwat oitis kiinni."
lähde: Historiallinen sanomalehtiarkisto 1771-1890 (Arkistoon kannattaa tehdä hakuja mm. sanoilla drosera, pinguscula, pinguicula ym).

Coloria.net
Drosera rotundifolia Pyöreälehtikihokki
[Droseraceae] [engl. (round-leaved) sundew · mosen goke · gaelilaiset kielet lus na fearnaich, rós an tsolais]
"Kasvista saadaan purppuraa, violettia ja keltaista (ammoniakin kanssa). Mm. keltit käyttivät aikoinaan värjäyskasvina."
Jos värit kiinnostavat missä tahansa mielessä, coloria on aivan loistava mesta tyydyttää tiedonjanoaan!

Yrttitarha.com, kihokit
"Rohdoksena käytetään kasvin maanpäällistä osaa tuoreena tai kuivattuna. Sisäisesti kasvi on ollut perinteisesti ärsyttävän, kutiavan ja kuivan yskän sekä hinkuyskän ja astman rohto. Kihokkeja käytetäänkin limaa irrottavan yskänlääkkeen raaka-aineena. Vaikuttavina aineina ovat kihokin sisältämät mikrobeja tappavat naftokinonit. Useita kihokkilajeja viljellään kaupallisesti näihin rohdostarkoituksiin. Suomessa kihokkeja ei viljellä vielä kaupallisesti rohdosvalmisteisiin. Ulkoisesti kihokkien lehtiä on käytetty rohtona liikavarpaisiin, syyliin ja känsiin. Ilmeisesti lehtien eritekarvoissa oleva proteiineja pilkkova entsyymi vaikuttaa tässäkin tapauksessa. Kihokkien vaikutuksesta sukupuolisen halun lisäämiseen kertovat kansanomaiset nimet himoheinä, kiimaruoho ja pakanaheinä."
Täydellinen artikkeli: www.yrttitarha.com (paljon muutakin mielenkiintoista).

N.Ozeretskovskin kirjasta
"Matkakirjeitä Laatokalta ja Ääniseltä", 1785:
"Perämaan salmen alavalla rannikkoseudulla kasvaa ruohoa, josta käytetään nimeä auringon kaste ja kuninkaan silmät (Drosera rotundifolia ja angustifolia), sen kukissa tavallisen viiden emilehden (stilus) asemesta olen monesti nähnyt kuusi emilehteä, joiden päät ovat jakautuneet haarukan tavoin (stigmata bifida)."
Lähde: Henninen.net

"Kaksisirkkaiset, Kihokkikasvit" Merlintreks 31.8.2002
"Ensin kääntyvät karvat kohti hyönteistä, sitten lehdet kiertyvät. Lima tukkii hengitystiet. Entsyymit sulattavat. Parin viikon kuluttua lehti aukenee saalistamaan uudestaan. Pärjää myös ilman. Eläinravintoa käyttävät myös yökönlehdet ja vesiherneet. Kukka aukeaa vain auringossa noin 15 minuutissa ja sulkeutuu yhtä nopeasti pilvestä."
Lähde: Merlintreks/yhteisökylä/Eläen ja oppien/Kaksisirkkaiset kasvit

Kerännyt: Tommi