Dionaean nimestä en tiedä sen tarkemmin, yksi sarracenia on varmaan purpurea jotakin, toinen mahdollisesti leucophylla jotakin, ja kolmannesta en tiedä lieneekö joku psittanica?
Droserani lienee aliciae ja pinguicula weser.

Sarrat ja dionaea ovat olleet kaksi kuukautta laatikossa kylmiön pohjalla, ja ovat vielä hengissä (tai ainakin olivat viime torstaina). Pitääkin taas hiukan vilkaista niitä.
Droseraa minulla on liian monta (ehkä 12), joten taitaa tulla hiukan sijoitusongelmia, kun saan unilla olevat kaapista pois.

Merkillistä tämä elämä. Meillä oli aikoinaan kahdeksan vuotta akvaario. Kun siitä luovuimme, päätin että en koskaan hanki mitään pönttöjä vaivoikseni. Ja siinä sitä ollaan, nyt haluaisin Faunaboxin ja läpinäkyvän varastolaatikon sijalle jotain sopivan kokoista kunnon terraariota.

Lapsesta asti himoitsin kihokkeja suolta, mutta aina ajattelin, että eivät ne kestä olojen muutosta. Nyt vasta vuosi sitten, 6-kymppisenä nappasin mukaan Lid´listä pari ensimmäistä lihistäni, kärpäsloukun ja sen sarran, jossa on korkeiksi kasvavat tötteröt. Tietysti otin juuri ne, jotka tarvitsevat talviunet, kun en tiennyt yhtikäs mitään koko lihansyöjistä. Sarrat olivat kesän lasitetulla terassilla, mutta jouduin tuomaan ne jo elokuussa sisään, kun joku vaaleanruskeapäinen kärpänen alkoi munia tötteröihin, joissa oli jo ennestään raatoja. Sarrat eivät jaksaneet sulattaa moista, vaan alkoivat voida huonosti. Napsein saksilla kaikki raatotötteröt sitten pois, ja kasvit jäivät henkiin. Olen aina muuten inhonnut jostain syystä kärpäsentoukkia, yök.

No tässäpä olikin juttua lihiksistäni, koira ei sentään ole tullut mustasukkaiseksi niille ;-)

Anja 14.1.2009