DROSERA - KIHOKIT

"Kun maitoa siivilöitään läpi lehtien, taikka maitopyttyin laidat tahritaan niillä, saadaan sitä sakomaitoa, joka kauvan pysyy happanematta ja muuttaa sitte muunki maidon samanlaiseksi. Lehmäin kesällä myrkyllisiä sieniä syödessä ja maidon siitä pahentuessa, saadaan se läpi kihokin siivilöiten parannetuksi. Kasvi on vahingollinen lampaille." - Flora Fennica. - Suomen kasvio. Elias Lönnrot ja Th. Saelan, 1866.

Kihokit taitavat olla kaikkein laajimmalle levinnyt lihansyöjäkasvien laji. Niitä löytyy lähes kaikkialta, missä maa vain sulaa kesäisin, aavikkoja lukuunottamatta.

Kihokkien lehdet ovat pienten karvojen peitossa, joiden kärjessä kimmeltää pieni pisara tahmeaa nestettä. Hyönteiset oletettavasti luulevat saavansa mettä tai kastetta, mutta tarttuvat kiinni nesteeseen.

Itse ruokailutapahtuma on kiehtova, monilla kihokeilla lehti kiertyy saaliin ympärille, että mahdollisimman monet karvat pääsisivät kosketukseen saaliin kanssa. Rauhasista erittyvät entsyymit hajottavat saaliin hiljalleen ja siitä irtoavat ravinteet imeytyvät lehteen.

Yllä: Hedelmäkärpäsen viimeiset hetket.

Kihokkeja on niin monta lajia, etten pysty antamaan yksityiskohtaisia ohjeita kaikkien hoidosta. Nämä ohjeet ovatkin siis yleisluontoisia ja soveltuvat useimmille kihokeille. Jos hankit kihokin, ota selvää sen vaatimuksista.