Onko niitä Suomessa?

Kyllä on. Suomessa kasvaa monia lihansyöjäkasveja, vaikka emme sitä heti tulisi ajatelleeksikaan. Suomihan on (ollut) melko soinen maa, joten niillä kasvaa monia köyhään maaperään erikoistuneita kasveja. Myös järvissä kasvaa yllättävän monia lihansyöjäkasveja.

Järvissämme elelee suhteellisen suuri lajikirjo vesiherneitä. Niiden tunnistaminen on kuitenkin hankalaa, koska lajit erottaa toisistaan pääasiassa kukinnasta. Ja koska eräät lajit kukkivat vain harvoin, ei lajia aina pysty määrittämään kun kasvin näkee. Tunnettuja suomalaisia lajeja ovat: lännenvesiherne - Utricularia australis, isovesiherne - U. vulgaris, piilovesiherne - U. stygia, Kalvasvesiherne - U. ochroleuca, rimpivesiherne - U. intermedia ja pikkuvesiherne - U. minor.

Vas: Drosera rotundifolian lehti

Soillamme kasvaa myös muutamia kihokkilajeja. Näistä pyöreälehtikihokkia kerätään lääketeollisuuden tarpeisiin. Pikkukihokki, eli Drosera intermedia on luokiteltu silmällä pidettäväksi lajiksi (uhanalainen). Pyöreälehtikihokki - D. rotundifolia ja pitkälehtikihokki - D. anglica ovatkin sitten suhteellisen yleisiä soillamme.

Yökönlehdet ovat melko "tavanomaisen" näköisiä lihansyöjiä. Ne muodostavat matalan lehtiruusukkeen, josta kukat kasvavat pitkän varren päässä. Lehtiä peittää rasvainen aines, josta se on saanut englanninkielisen nimensä Butterwort - "Voiyrtti". Yökönlehdet tekevät kuitenkin erittäin kauniita kukkia, mistä syystä ne ovat suosittuja kasvatettavia ympäri maailman. Ne eivät ole mitenkään erityisen vaativia kasvatettavia.

Suomesta löytyvät siniyökönlehti - P. vulgaris, karvayökönlehti - P. villosa sekä valkoyökönlehti - P. alpina.

Oik: P. weser ei ole suomalainen yökönlehti, mutta ne muistuttavat kaikki toisiaan.